Netti on täynnä palveluita, joiden kautta voi rekisteröidä verkkotunnuksen. Noiden kyseisten palveluiden hinnoittelussa sekä laadussa on kuitenkin varsin suurta vaihtelua. Tällä sivulla on suositeltuna palveluita, joissa kokemusteni perusteella yhdistyy mahdollisuus rekisteröidä domain halvalla sekä palvelun muuten hyvä laatu. Noiden suositusten jälkeen on vielä sitten hieman yleistietoa liittyen verkkotunnuksiin.

Rekisteröi halpa .fi-verkkotunnus

Päivitys 23.12.2020: OVH on ilmeisesti tehnyt palveluunsa muutoksen, jonka mukaisesti pelkkä domainin (tai webhotellin) ostaminen ei oikeuta asiakaspalveluun, vaan siitä pitäisi maksaa ylimääräistä. Mikäli tämä on tosiaan tilanne, niin on palvelua vaikea suositella halvan .fi-domain haluaville, ja esim. Zoner voikin ainakin lyhyiden tilausten kohdalla olla nyt fiksumpi vaihtoehto. Noin erityisesti sen ansiosta, että Zoner tarjoaa tätä kirjoittaessa .fi-domainin ensimmäiseksi vuodeksi hintaan 12€+ALV. Mene Zonerille.

Jos haluat ostaa mahdollisimman halvan .fi-verkkotunnuksen, etkä tarvitse mitään lisäpalvelua tunnuksen kylkeen, niin suosittelen OVH:ta. OVH veloittaa tätä kirjoittaessa kaikkinensa pelkästä .fi-verkkotunnuksesta 12,40 euroa vuodessa. Tuo on todella halpa hinta verrattuna moniin muihin verkkotunnuksia myyviin yrityksiin. Omat kokemukseni OVH:sta ovat useamman vuoden ajalta olleet pääsääntöisesti erittäin positiivisia. Joitakin pieniä ongelmia on toki ollut.

Yhtenä pienenä negatiivisena puolena OVH:n kohdalla voi mainita sen, että sen verkkotunnusten hallintapaneeli ei ole kaikista selkein, ja sen käyttäminen voi tuottaa erityisesti alussa jonkin verran hankaluuksia – hallintapaneeli on selvästi suunniteltu käyttäjille, joilla on jonkin verran kokemusta verkkotunnusten kanssa toimimisesta. Lisäksi itse sain yhteen aikaan joka kerta .fi-tunnuksen rekisteröidessä ensin virheviestin, jonka mukaan syntymäpäiväni (vaaditaan tietoihin) ei ole tallennettua käyttäjätiedoissa, ja tästä syystä rekisteröimistä ei voida käsitellä. Sittemmin virheviestien tuleminen on onneksi loppunut.

OVH:n hinnoittelun suhteen kannattaa kiinnittää huomioita siihen, että mainittu hinta sisältää siis vain itse verkkotunnuksen. OVH:n webhotelli on kuitenkin sekin melko edullinen (alkaen 30€/vuosi) ja kokemusteni perusteella myös erittäin hyvä.

Rekisteröi esimerkiksi halpa .com-domain ja valitse todella edullinen webhotelli

Mikäli haluat jonkin toisen päätteen kuin .fi omaavan verkkotunnuksen ja haluat sen halvalla, niin suosittelen, kokemusteni tukemana, harkitsemaan OVH:n ohella Hostingeria. Kyseisen palvelun tarjoushinta .com-domaineille on nimittäin varsin miellyttävä: tätä kirjoittaessa $8.99+alv/vuosi, eli käytännössä noin 10 euroa ensimmäiseltä vuodelta, ja sen jälkeen noin pari euroa enemmän. Lisäksi Hostingerilla on listoillaan myös paljon verkkotunnuspäätteitä, joihin liitettyjä tunnuksia voi rekisteröidä vuodeksi noin euron hintaan.

Vaikka Hostinger onkin siis verkkotunnusten rekisteröimiseen halpa paikka, niin erityisen hyvä idea sen käyttäminen on, jos tarvitsee myös webhotellin. Hostinger nimittäin tarjoaa usein pitkän aikavälin diilejä, joiden myötä webhotellin voi saada noin hintaan 12€/vuosi. Tuo on jo todella halpa hinta. Tutustu Hostingeriin (avautuu uuteen ikkunaan).

Hostinger ja moni muukaan muuten fiksu palveluntarjoaja ei valitettavasti ainakaan tätä tekstiä päivittäessä myy .fi-verkkotunnuksia.

Yleistä verkkotunnuksista

Jonkinlainen verkkotunnus (eli “domain”) on pakollinen jokaiselle nettisivustolle. Ja useimmiten on järkevintä hankkia oma yksilöllinen tunnus, eikä rakentaa omaa nettisivustoa esimerkiksi blogipalvelun tarjoamalle ilmaiselle aliverkkotunnukselle (useimmiten joko “/” jälkeinen osa nettiosoitteesta tai pisteen erottama osa ennen varsinaista verkko-osoitetta). Oma verkkotunnus tuo aina lisää turvaa ja vapautta. Verkkotunnuksien hinnoissa on kuitenkin siis isoja eroja ja moni asiaa tuntematon saattaa päätyä maksamaan aivan liikaa domainista.

Verkkotunnus kannattaakin useimmiten hankkia mahdollisimman halvalla. Näin on erityisesti, koska verkkotunnuksen kohdalla säästäminen ei näy millään tavalla negatiivisesti esimerkiksi verkkokaupan asiakkaille tai kotisivujen kävijöille – tämä toki olettaen, että rekisteröitävä verkkotunnus on siis sama, eikä säästöjä hankita esimerkiksi sillä, että .fi-tunnuksen sijaan rekisteröidään vaikkapa .tk-tunnus. Tilanne on toisin, jos domainin sijaan säästetäänkin vaikkapa kotisivujen rakentamiseen käytettävän ohjelman laadukkuudessa.

Sen lisäksi, että verkkotunnuksen voi rekisteröidä esimerkiksi omalle blogille, niin rekisteröidään niitä välillä myös sijoitus- ja suojausmielessä. Ensimmäinen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uutta teknologiaa kuvaava tunnus rekisteröidään ennen kuin muut huomaavat teknologian potentiaalin, ja kiinnostuvat tunnuksesta. Muiden sitten kiinnostuttua tunnuksesta voi sen yrittää myydä voitolla. Suojausmielessä rekisteröiminen taas voi tarkoittaa esimerkiksi sen tyyppisen domainin rekisteröimistä, jonka ihmiset helposti kirjoittavat osoiteriville oikean osoitteen sijaan.

.com, .fi vai jotain muuta verkkotunnuksen päätteeksi?

Jos aiot keskittyä ainoastaan suomen markkinoille nyt ja tulevaisuudessa, niin hanki .fi-verkkotunnus. Suosittelen näin siitä huolimatta, että esimerkiksi Verkkokauppa.com käyttää .com päätettä. .fi lisää mielestäni uskottavuuden ja luotettavuuden vaikutelmaa erityisesti uuden verkkokaupan kohdalla. Edellä mainittuun vaikuttaa esimerkiksi se, että kaikki suuret suomalaiset mediat ja viralliset tahot käyttävät .fi-päätettä.

Mielestäni .com kannattaa puolestaan valita, jos haluat suunnatta ainakin jossain vaiheessa ulkomaiden markkinoille. Verkkotunnusten, ja siis myös päätteiden, vaihtaminen myöhemmin on mahdollista, mutta se aiheuttaa käytännössä aina vähintäänkin sekaannusta nykyisten asiakkaiden keskuudessa. Lisäksi vaihtaminen voi myös aiheuttaa huomattavasti ylimääräistä vaivaa sekä ajantuhlausta. Näin ollen .com kannattaa ulkomaille haikaillessa valita, vaikka et heti alussa haluisikaan myydä ulkomaalaisille asiakkaille.

Muita päätteitä, kuten .net, harkitsisin vain todella erityistapauksissa. Muiden päätteiden ongelma on erityisesti se, että ihmiset olettavat / muistavat väärin verkkokaupan löytyvän .com tai .fi päätteen takaa, ja näin ollen voit pahimmassa tapauksessa menettää asiakkaita verkkokauppiaalle, jolla on oma kauppansa kyseisessä osoitteessa. Kannattaa myös huomioida, että vaikka .com-tunnusta ja .fi-tunnusta ei käytettäisi vielä nyt, voi niiden omistaja avata niihin kaupan, jos huomaa sinun .net-tunnuksen takana olevan kaupan menestyvän hyvin.

Domainin valinta verkkokaupalle tai muulle nettibisnekselle

Verkkokauppaa tai muuta netissä toimivaa bisnestä ylläpitäessä monet yrityksen asiakkaat vetävät yhtäsuuruusmerkin yrityksen verkkotunnuksen sekä yrityksen nimen välillä – näin vaikka yrityksen virallinen nimi olisikin jotain aivan muuta. Sen lisäksi, että yrityksen verkkotunnus yhdistyy sen nimeen, niin on se myös merkittävällä tavalla yhteydessä yrityksen brändiin.

Verkkokauppaa (tästä eteenpäin puhutaan vain verkkokaupasta, mutta samat asiat pätevät myös muihin bisnekseen) pyörittäessä onkin siis tärkeätä pohtia tarkasti sitä, minkä verkkotunnuksen yritykselle valitsee. Alla on muutamia näkökulmia tunnuksen valintaan.

1) Millä kielellä verkkotunnuksen kannattaa olla?

Yleisimmät kielivalinnat verkkotunnuksille suomalaisten nettikaupan pyörittäjien kohdalla ovat englanti sekä suomi. Karkeasti ottaen voi sanoa, että jos toiveissa on ulkomaille laajentaminen ilman erillisistä verkkotunnusta, niin kannattaa heti alussa valita englanniksi oleva tunnus, ja jos taas tuntuu, että suomalaiset markkinat riittävät oikein hyvin, voi verkkotunnuskin olla suomeksi. Kielivalinnan kohdalla kannattaa pohtia tarkasti myös tulevaisuutta eikä vain nykyhetkeä, sillä tunnuksen vaihtaminen aiheuttaa aina pientä sekaannusta, ja voi mahdollisesti siis johtaa jopa asiakkaiden menetyksiin.

2) Mikä pääte verkkotunnukselle kannattaa valita?

Mahdollisia päätteitä ovat esimerkiksi .fi, .com, .net, .org ja lukuisat muut. Selkeyden vuoksi Suomessa toimiessa on luultavasti parasta tehdä valinta .fi ja .com -päätteiden välillä. Tässäkin valinnan voi nähdä noudattelevan sitä, minkälaisia suunnitelmia kaupalle on: jos haluat kovasti ulkomaille, on .com todennäköisesti parempi vaihtoehto. Päätteiden kohdalla valitessa on paras tarkistaa, ettei toinen suomalainen jo kauppias käytä samaa kaupan nimeä vain eri päätteen alla.

3) Tuotekeskeinen vai brändätty nimi ennen verkkotunnuksen päätettä?

Pääpiirteissään voi todeta, että ennen tunnuksen päätettä (eli siis .fi, .com, yms) oleva osuus on luonteeltaan joko brändätty tai tuotekeskeinen, on kuitenkin hyvä huomata, että vaihtoehdot eivät ole toistensa vastakohtia vaan sijaitsevat janalla – monesti parhaat nimet verkkokaupalle ovatkin yhdistelmä tuotekeskeistä ja brändiä. Vahvasti tuotekeskeinen valinta olisi esimerkiksi “tietokoneet.pääte”, kun taas brändätty olisi vaikkapa “vadelma.pääte” (olettaen siis, että kaupassa ei myydä nimenomaan vadelmia).

Sitä, miten vahvasti nimen kannattaa olla brändätty ja miten vahvasti tuotteeseen keskittyvä kannattaa lähteä pohtimaan sen kautta, miten laajalti eri tuotteita aikoo myydä nyt ja tulevaisuudessa. Tuotteeseen keskittyvän nimen vahvuuksina voi pitää sitä, että se kertoo asiakkaille heti, mitä kaupasta on löydettävissä ja sitä, että se voi lisätä kaupan auktoriteettia potentiaalisten uusien asiakkaiden keskuudessa.

Toisaalta, jos nimi on vahvasti tiettyyn tuotteeseen sidottu, niin voi se johtaa vaikeuksiin, jos kyseisen tuote esimerkiksi menee pois muodista tai et enää jostain syystä halua myydä sitä – tuotekeskeisiä nimiä kannattaakin harkita vahvemmin sen tyyppisten ikivihreiden tuotteiden kohdalla, joista tiedät olevasi itse innoissasi vielä pitkälle tulevaisuuteen.

4) Mitä jos verkkotunnuksesi on jo jonkun toisen rekisteröimä?

Iso osa kaikista halutuimmista verkkotunnuksista on jo jonkun toisen rekisteröimiä. Mikäli omaan tarkoitetukseen haluamasi tunnus on jo rekisteröity, niin ei se kuitenkaan onneksi tarkoita sitä, että tilanne olisi toivoton, vaan monesti nykyiset omistajat ovat kiinnostuneita myymään tunnuksen ja ilmoittavat myyntihalukkuudestaan (suomeksi tai englanniksi) kyseisen tunnuksen verkkosivuilla.

Eli jos haluamasi tunnus, kuten abc.pääte on jo rekisteröity, niin kannattaa käydä kyseissä osoitteessa ja katsoa, mitä siellä kerrotaan. Mikäli joku on jo rakentanut kunnollisen verkkosivuston haluamallesi tunnukselle, niin on tilanne usein haastava, mutta erityisesti, jos sivustoa ei ole päivitetty pitkään aikaan, niin kannattaa sivuilta etsiä yhteystiedot ja kysyä sen hetkisen omistajan myyntihalukkuudesta.

5) Miten toimia ääkkösten kanssa?

Internet aiheuttaa kaupan nimelle siinä mielessä lisähaasteita, että verkossa toimiessa kannattaa jopa Suomen markkinoille keskittyessä suosia nimiä, joissa ei normaalitilanteessa olisi ääkkösiä. Eli esimerkiksi “hyvä jotain” -tyylisiä nimiä kannattaa lähtökohtaisesti välttää, sillä erityisesti uudet asiakkaat eivät monesti tiedä kirjoitetaanko nimi netissä toimiessa “hyva” vai “hyvä”, ja jotkut eivät välttämättä edes vaivaudu arvaamaan tai kokeilemaan molempia vaihtoehtoja.

Se, että ääkkösiä ei kannata käyttää voi aiheuttaa ärsytystä verkkokaupan nimeä valitessa, ja erityisesti noin on, jos joutuu luopumaan hyvästä ideasta. Luopuminen ja nimen pohdinnan jatkaminen on kuitenkin hyvin mahdollisesti pitkällä aikavälillä järkevämpi vaihtoehto kuin se, että valitsisi domainin, joka voi helposti aiheuttaa sekaannusta.

Extra) Kuinka paljon on järkevää maksaa verkkotunnuksesta?

Verkkotunnukset ovat vuosihinnoiteltuja. Riippuen verkkotunnuksen rekisteröintipaikasta, voivat hinnat kuitenkin siis vaihdella varsin suuresti. Monesti myös hintoihin sisältyy joitain ylimääräisiä palveluita (hyödyllisiä tai vähemmän hyödyllisiä). Lähtökohtaisesti uudesta .com tai .fi -verkkotunnuksesta, johon ei sisälly mitään hyödyllistä ylimääräistä, kannattaa maksaa vuositasolla korkeintaan 20€ – sekä .com ja .fi -verkkotunnuksia voi saada ilman erikoistarjouksia alkaen tasosta noin 10€/vuosi.

Mikäli joku jo omistaa sen verkkotunnuksen, jonka haluat nettikaupallesi, niin on tilanne huomattavasti moninaisempi: jo rekisteröityjen verkkotunnusten jälleenmyyntihinnat vaihtelevat rekisteröintihintaa halvemmista hinnoista (jos esimerkiksi verkkotunnus on juuri vanhenemassa) yli miljoonaan euroon. Joitakin ideoita jälleenmyytävien tunnusten hinnoista voi saada selaamalla esimerkiksi https://namebio.com -tietokantaa ja tekemällä hakuja sen hakuominaisuuksilla.

Kannattaa tosin huomata, että tuon edellä mainitun tietokannan kautta ei ilman rekisteröitymistä näe alle $100 kauppoja – sen kautta voi siis helposti saada kuvan, että jälleenmyydyt verkkotunnukset ovat keskimäärin kalliimpia kuin ne oikeasti ovat. On myös hyvä tietää se, että jälleenmyytävien verkkotunnusten alkuperäisissä pyyntihinnoissa on monesti huomattavasti tinkivaraa, ja omalla kokemuksellani uskallan sanoa, että esimerkiksi 50% niin sanottu alennus ei ole ollenkaan epätavallinen.

Myös suoraan verkkokauppa-alustojen kautta on mahdollista rekisteröidä esimerkiksi .com-verkkotunnus

Mikäli olet perustamassa nimenomaan verkkokaupan ja vielä erillisille alustalle etkä aio käyttää .fi-verkkotunnusta (verkkokauppa-alustoja tarjoavat yritykset eivät pääsääntöisesti mahdollista .fi-tunnusten rekisteröintiä suoraan niiden kautta, vaan tunnus pitää yhdistää .fi-rekisteröintejä myyvän palvelun kautta), niin kannattaa hyvin mahdollisesti toimia niin, että rekisteröi domainin suoraan valitun verkkokauppa-alustan kautta. Se maksaa ehkä aavistuksen enemmän, mutta säästää vaivaa ja aikaa.

Shopify esimerkiksi veloittaa tällä hetkellä vuodessa .com-verkkotunnuksesta $14. Ero OVH:n Hostingerin palveluihin on siis euroissa noin parin euron luokkaa. Olisin valmis maksamaan tämän pienen erotuksen siitä, että ulkopuolisen palveluntarjoajan hallintapaneelin kanssa ei tarvitse leikkiä. Todennäköisesti erotuksen maksaminen on järkevää myös rahallisesti: jos oletetaan, että verkkokaupan kanssa töiden tekeminen tuottaa keskimäärin vaikka 20€ tunnissa, niin 2€ eron verkkotunnuksen hinnassa säästää siis jo sillä, että joutuu vuodessa käyttämään 6 minuuttia vähemmän OVH:n tai Hostingerin hallintapaneelin kanssa toimimiseen verrattuna Shopifyihin.